Tervekaikille!
Pennun isoksi kasvattaminen on kovaa hommaa! Yhtä sydämen tykytystä on ollut tämäkin viikko, ulkona pojat ja tytöt ovat niin vilkkaita että perässä ei pysy! Sunnuntaina tumma poika eli Clooney joutui äitinsä kumoon ajetuksi ja vikisi ja valitti kovasti ja noin tunnin ajan käveli vain kolmella jalalla. Hän sai sen ajan sylihoitoa ja onneksi selvisimme säikähdyksellä. Seuraavana päivänä hän oli jo aivan normaali. Sitten eilen istuskelin rauhallisesti tv-huoneen sohvalla kun pentuhuoneesta kuului kovanlaista vinkunaa, ei ollenkaan normiääntä- juoksin heti katsomaan ja siellä se Claire-pikkuinen valitti vasenta takakoipeansa, siis samaa jalkaa kuin mitä Clooney oli edellisenä päivänä valittanut! Hetken mietin, onko tämä joku piilokamera-testi vai todellisuutta??? Kyllä se todellisuutta oli.
Pikku tyttö vietti loppuillan meidän sylissä ja yöksi uskalsin jättää hänet häkkiin vällyjen keskelle toisten pentujen pedein viereen. Yö meni rauhallisesti, mutta ontuma ei ollut hitustakaan parempi aamulla. Muutaman tunnin pohdittuani, päätin soittaa eläinlääkäriin ja niin saimme ajan Turun PetVetistä. Tyttö palpoitiin ja röntgattiin ja lääkärit tulivat siihen tulokseen, että siinä ei todennäköisesti ole murtumaa, mutta sääriluu ehkä tuntui vähän paksummalta ja lämpimämmältä kuin oikean jalan vastaava. Saimme siis vain kipulääkettä ja ellei se ole täysin parantunut kahden viikon päästä, niin sitten vielä uusintakuviin, mutta taisimme selvitä sähkähdyksellä. HUH huh.
Edelleen tyttö onnahtelee, mutta varaa jo painoa hiukan varpaan kärjelle.
Torstaina kaverit saavat mikrosirut :) palaan silloin siis asiaan.
